Rodun terveystuloksia

Polski owczarek nizinnyn rodunjalostuksen tavoitteena on terverakenteisen, hyväluonteisen ja mahdollisimman rodunomaisen PON-kannan ylläpitäminen ja kehittäminen.

Tavoiteohjelman tarkoituksena on pyrkiä ennaltaehkäisemään sellaisten periytyvien vikojen tai sairauksien leviämistä rodun kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai aiheuttavat sen elämän laadun alenemisen. PEVISA-ohjelmaan eivät tässä mielessä sisälly rotumääritelmässä ja näyttely- ja koesäännöissä jo mainitut nollaavat viat, vaikka ne onkin todettu perinnöllisiksi (esim.urosten kivesviat, purentaviat jne.). Silti tiedon saaminen myös näistä on jalostuksen suunnittelulle erittäin tärkeää.

1.1.2019 voimaan tulleessa PEVISA-ohjelmassa siitokseen käytettävien koirien tulee olla lonkkakuvattuja. Siitokseen hyväksytään koira, jonka lonkkien tutkimustulos on A – C.

LONKKANIVELDYSPLASIA

Lonkkaniveldysplasia on lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa reisiluun pää ja lantion lonkkamalja eivät sovi täydellisesti yhteen ja joka pahimmillaan rampauttaa koiran. Tutkimuksissa periytyvyyden on todettu olevan 30-60 %:n luokkaa ja perityn taipumuksen lisäksi vian kehittymiseen ja sen vaikeusasteeseen vaikuttavat ympäristötekijät, mm. ruokinta ja liikunta.

Suomessa vuosina 2002-2017 syntyneistä PON-koirista on kuvattu 49 % (yht.187 kpl), ja kuvatuista polski owczarek nizinnyistä noin 23 %:lla on todettu lonkkavian astetta D. E-astetta on todettu vain 1 tapaus. Terveeksi luokiteltavaa A-B astetta kuvatuista on todettu 53 % ja astetta C 23 %.

LONKKANIVELTILASTO

JTO Taulukko 13: Kuvattujen polski owczarek nizinnyjen lonkkaniveltilasto 2002-2017. (lähde: Koiranet)

MUUT RODULLA SUOMESSA TODETUT SAIRAUDET

Virallisia terveystutkimuksia on lonkkakuvausten ja silmätarkastusten lisäksi tehty niin polvien kuin kyynärniveltenkin osalta. Kaikki siitokseen käytettävät koirat, sekä suuri osa myös niistä koirista, joilla ei aiota jalostaa, on myös tutkittu kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta.

POLVET JA KYYNÄRNIVELET

Patellaluksaatio johtuu polvinivelen kasvuhäiriöstä. Luksaatiot jaetaan asteisiin I-IV, jossa I-asteessa polvinivel on lähes normaali, ja IV-asteessa, joka on kaikkein vaikein, polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan. Polski owczarek nizinnyille on tehty 40 polvitarkastusta vuosien 2002-2017 aikana ja 95 % tutkituista on ollut terveitä.

JTO Taulukko 18. Polvitutkimukset, tilastointiaika 2002-2017. (lähde: Koiranet)

Kyynärnivelien osalta tutkittuja koiria on 115 kpl, ja terveitä on ollut 93 % tutkituista koirista. Kuudella koiralla on todettu eriasteista kyynärnivelen kasvuhäiriötä vuosien 2002-2017 aikana. Jalostustoimikunta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja seuraa sitä suositellen kaikilta jatkossa lonkkakuvattavilta koirilta kuvattaviksi samalla myös kyynärnivelet.


JTO Taulukko 17. Kyynärniveltutkimukset, tilastointiaika 2002-2017. (lähde: Koiranet)

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on rodussa esiintynyt jonkin verran, ja sen vastustaminen onkin ollut yhdistyksen tavoiteohjelmassa jo vuodesta 1998 alkaen.

Kilpirauhasen toiminta voi häiriytyä siten, että hormonia muodostuu joko liikaa tai liian vähän. Jos vereen erittyy kilpirauhashormonia vähemmän kuin normaalisti, kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta, hypotyreoosi. Tämä on suhteellisen tavallinen hormonaalinen häiriö koirilla. Yleensä tila ilmenee keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla.

Verikokeilla suoritettavat T4 ja TSH-testit ilmaisevat kilpirauhasen tilaa tutkimushetkellä. Lisäksi suositellaan tehtäväksi myös TgA-tutkimus (tyreoglobuliinivasta-aine tutkimus), joka antaa pitemmän aikavälin tilannetietoa kuin pelkkä TSH/T4 testi.

Hypotyreoosi ei ole suoranaisesti koiran henkeä uhkaava tautitila, ja sekä sen toteaminen verikokeella että hoito on helppoa. Kilpirauhashormonin puute korvataan antamalla koiralle tabletteina kilpirauhasvalmistetta. Tämän hoidon täytyy yleensä jatkua koko elämän ajan. Hoidon tulokset ovat hämmästyttäviä: oireet katoavat nopeasti ja pysyvät poissa lääkityksen jatkuessa.

Kilpirauhastutkimus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille, ja vaatimuksena se on siitokseen käytettäville koirille.

KESKIMÄÄRÄINEN ELINIKÄ

Keskimääräinen elinikä Suomessa on ollut vanhaksi eläneillä koirilla 11 vuotta 9 kk, ja yleisesti ottaen koirien terveydentila on ollut erittäin hyvä. Yleensä perusterve PON alkaa osoittaa vanhuuden merkkejä vasta 10 vuoden iässä tai vanhempana. Kaikki kuolinsyyt huomioiden (myös tapaturmat ynnä muut) Suomen Kennelliiton kuolinsyytilaston mukaan elinikäodote (tilanne joulukuu 2017) on 8 vuotta 5 kuukautta. 100 koirasta kasvainsairauteen on kuollut 20 (20 %) niiden keski-iän ollessa alle 8 vuotta.

JTO Taulukko 22. Kuolinsyytilasto, syntymävuosi 1988-2017. (lähde: Koiranet)

KOIRANET JALOSTUSTIETOJÄRJESTELMÄ – TERVEYSTULOKSIA