PON'n TERVEYSTULOKSIA

 

Polski owczarek nizinnyn rodunjalostuksen tavoitteena on terverakenteisen, hyväluonteisen ja mahdollisimman rodunomaisen PON-kannan ylläpitäminen ja kehittäminen.
Tavoiteohjelman tarkoituksena on pyrkiä ennaltaehkäisemään sellaisten periytyvien vikojen tai sairauksien leviämistä rodun kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai aiheuttavat sen elämän laadun alenemisen. PEVISA-ohjelmaan eivät tässä mielessä sisälly rotumääritelmässä ja näyttely- ja koesäännöissä jo mainitut nollaavat viat, vaikka ne onkin todettu perinnöllisiksi (esim. urosten kivesviat, purentaviat jne.). Silti tiedon saaminen myös näistä on jalostuksen suunnittelulle erittäin tärkeää.

Rodun PEVISA–OHJELMAN mukaan siitokseen käytettävien koirien on oltava lonkkakuvattuja. Tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin. Tämän lisäksi Suomen PON-kerho suosittaa siitokseen käytettäville koirille lonkka-astetta A-C. Yhdistelmän muut ominaisuudet huomioon ottaen, mahdollisuuksien mukaan lonkkavian asteen C omaava koira suositellaan yhdistettäväksi A-lonkkaiseen koiraan. Tapauskohtaisesti jalostustoimikunta on voinut myöntää suosituksen pentueelle, jossa toisella vanhemmalla on D-lonkat, mikäli yhdistelmä katsotaan muilta ominaisuuksiltaan erityisen arvokkaaksi.

LONKKANIVELDYSPLASIA

Lonkkaniveldysplasia on lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa reisiluun pää ja lantion lonkkamalja eivät sovi täydellisesti yhteen ja joka pahimmillaan rampauttaa koiran. Tutkimuksissa periytyvyyden on todettu olevan 30-60 %:n luokkaa ja perityn taipumuksen lisäksi vian kehittymiseen ja sen vaikeusasteeseen vaikuttavat ympäristötekijät, mm. ruokinta ja liikunta.

Suomessa vuosina 1988-2011 syntyneistä PON-koirista on kuvattu 44 % (yht.302 kpl), ja kuvatuista polski owczarek nizinnyistä noin 16 %:lla on todettu lonkkavian astetta D. E-astetta on todettu vain 1 tapaus. Terveeksi luokiteltavaa A-B astetta kuvatuista on todettu 58 % ja astetta C 25 %.

LONKKANIVELTILASTO

JTO Taulukko 10: Kuvattujen polski owczarek nizinnyjen lonkkaniveltilasto 1988-2011. (lähde: Koiranet)

MUUT RODULLA SUOMESSA TODETUT SAIRAUDET

Virallisia terveystutkimuksia on lonkkakuvausten ja silmätarkastusten lisäksi tehty niin polvien kuin kyynärniveltenkin osalta. Kaikki siitokseen käytettävät koirat, sekä suuri osa myös niistä koirista, joilla ei aiota jalostaa, on myös tutkittu kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta.

POLVET JA KYYNÄRNIVELET

Patellaluksaatio johtuu polvinivelen kasvuhäiriöstä. Luksaatiot jaetaan asteisiin I-IV, jossa I-asteessa polvinivel on lähes normaali, ja IV-asteessa, joka on kaikkein vaikein, polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan. Polski owczarek nizinnyille on tehty 86 polvitarkastusta, ja vain yksi 1-asteen patellaluksaatiotapaus on löytynyt.
Kyynärnivelien osalta tutkittuja koiria on 96 kpl, ja terveitä on ollut 95 % tutkituista koirista. Viidellä koiralla on todettu eriasteista kyynärnivelen kasvuhäiriötä vuosien 2010-2011 aikana. Jalostustoimikunta on kiinnittänyt asiaan huomiota ja seuraa sitä suositellen kaikilta jatkossa lonkkakuvattavilta koirilta kuvattaviksi samalla myös kyynärnivelet .
JTO Taulukko 14. Kyynärniveltutkimukset, tilastointiaika 1988-2011. (lähde: Koiranet)
JTO Taulukko 15. Polvitutkimukset, tilastointiaika 1988-2010. (lähde: Koiranet)

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA

Kilpirauhasen vajaatoimintaa on rodussa esiintynyt jonkin verran, ja sen vastustaminen onkin ollut yhdistyksen tavoiteohjelmassa jo vuodesta 1998 alkaen.

Kilpirauhasen toiminta voi häiriytyä siten, että hormonia muodostuu joko liikaa tai liian vähän. Jos vereen erittyy kilpirauhashormonia vähemmän kuin normaalisti, kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta, hypotyreoosi. Tämä on suhteellisen tavallinen hormonaalinen häiriö koirilla. Yleensä tila ilmenee keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla.
Verikokeilla suoritettavat T4 ja TSH-testit ilmaisevat kilpirauhasen tilaa tutkimushetkellä. Lisäksi suositellaan tehtäväksi myös TgA-tutkimus (tyreoglobuliinivasta-aine tutkimus), joka antaa pitemmän aikavälin tilannetietoa kuin pelkkä TSH/T4 testi.

Hypotyreoosi ei ole suoranaisesti koiran henkeä uhkaava tautitila, ja sekä sen toteaminen verikokeella että hoito on helppoa. Kilpirauhashormonin puute korvataan antamalla koiralle tabletteina kilpirauhasvalmistetta. Tämän hoidon täytyy yleensä jatkua koko elämän ajan. Hoidon tulokset ovat hämmästyttäviä: oireet katoavat nopeasti ja pysyvät poissa lääkityksen jatkuessa.

Kilpirauhastutkimus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille, ja vaatimuksena se on siitokseen käytettäville koirille.
JTO Taulukko 16. Kilpirauhastutkimustulokset 1997-2011

KESKIMÄÄRÄINEN ELINI

Keskimääräinen elinikä Suomessa on ollut vanhaksi eläneillä koirilla 11 vuotta 9 kk, ja yleisesti ottaen koirien terveydentila on ollut erittäin hyvä. Yleensä perusterve PON alkaa osoittaa vanhuuden merkkejä vasta 10 vuoden iässä tai vanhempana. Kaikki kuolinsyyt huomioiden (myös tapaturmat ynnä muut) Suomen Kennelliiton kuolinsyytilaston mukaan elinikäodote (tilanne joulukuu 2011) on 7 vuotta 3 kuukautta. 56 koirasta kasvainsairauteen on kuollut 9 (16 %) niiden keski-iän ollessa alle 7 vuotta.
JTO Taulukko 11. Kuolinsyytilasto, syntymävuosi 1988-2011. (lähde: Koiranet)

KOIRANET JALOSTUSTIETOJÄRJESTELMÄ - TERVEYSTULOKSIA